Herätys!

Herätys, herätys!

Heräät aamulla, nouset ylös, laitat valot päälle, mutta valot ei syty? Ei ole sähköjä. Ei siis aamusuihkua, ei aamukahvia ja voiko wc-pönttöäkään vetää edes yhden kerran?

Yksinkertaisia asioita, mutta niin kiusallista, jos ne puuttuvat. Voisiko tämä kauhuskenaario olla

mahdollista myös taajamassa, maalla ajoittaisiin sähkökatkoksiin on kyllä totuttu. Olisiko

liioiteltua olla varautunut?

ValmiusTilassa oleva henkilö suuntaa ulos kaivolle. Hän nostaa käsivoimin puhtaan veden

omasta kaivosta ja kantaa veden keittiöön. Hän laittaa puuhellaan tulet ja kahvit tulelle. Nyt on

aamukahvi varmistettu. Seuraavaksi hän menee puulämmitteiselle pihasaunalle. Saunan

vesipadassa saattaa olla edellisillan saunomisen jäljiltä vielä jäljellä sopivan lämmintä vettä. Hän

peseytyy ja lähtee takaisin tuvalle. Mennessään hän kerää pihalta samalla leivänpäälliset,

ravinteikkaat ja ilmaiset villiyrtit. Naisille poimulehteä ja miehille vuohenputkea. Tämähän on

luksuselämaa!

ValmiusTilassa oleminen on muutakin kuin vain romanttinen kuvaus aamukahvista, se ulottuu

kaikkeen elämänpiirissä. ValmiusTila saattaa kuulostaa pelottavalta sanalta. Sodassa on

valmiustila-laki, sitten elektoronisissa laitteissa on valmiustila-toiminto ja Sudenpennut ovat aina

valmiudessa. Ei se ollutkaan niin paha sana. Sana valmius on valmistautumista tulevaan ja sana

tila on tila tai paikka, jossa voimme olla fyysisesti, se voi olla myös mielentila.

Kaupungin keskustassa asuvalle henkilölle sähkökatkon ohella serverin alas rysähtäminen voi olla

maailmanloppu. Mitä tehdä vai jäädäkö vain passiivisena odottamaan, että joku tulee ja auttaa.

ValmiusTilassa elämisen ei tarvitse olla äärikokemus erossa siviilisaatiosta. Ei tarvitse muuttaa

yksin vuorille tai heittäytyä elämäntapaintiaaniksi metsiin. Voisinko ottaa arjessa jonkin pienen

asian heti käytäntöön? Voisiko varautuminen olla hauska ja hyödyllinen harrastus, joka sopii ihan kaikille riippumatta henkilön iästä tai taitotasosta.

ValmiusTilassa valmistaudutaan etukäteen erilaisiin kriisitilanteisiin, jotka voivat johtua veden,

ruuan, lämmön, hyvinvoinnin, liikkumisen ja tiedonkulun saannin vaikeuksista. Silloin on hyvät

neuvot tarpeen. ValmiusTila-ajattelu auttaa oman varautumissuunnitelman laatimisessa sekä

siihen tarvittavien taitojen opettelua ja ylläpitämistä. Koskee samoin kaluston käyttöä ja

kunnossapitoa.

Kuinka sitten alkuun? Ensimmäinen asia on pysähtyä. Pysähtyä miettimään. Sitten hakea tietoa

(mentoria) ja tehdä suunnitelma. Miten toimia erilaisissa kriisitilanteissa. Ei jäädä päivittelemään

ongelmia vaan ratkaista ne. Aloittaa pienestä ja edetä laajempiin asiakokonaisuuksiin. Varmistaa

käyttökunnossa oleva taskulamppu, järjestää tulentekovälineet hollille (tuluskukkaro), miettiä

veden varastointia, maakellarin käyttöä, varavirtalähteen pitämisen valmiina, rakentaa

yhteisöllistä tukiverkkoa jne.

Alamme pikapuoliin järjestää aiheesta kursseja ja opetusta, silloin tästäkään ei tarvitse selvitä yksin. Seuraa ilmoitteluamme!

Kirjoittaja on metsiä rakastava villiyrttiohjaaja, ValmiusTila 2014 alkaen.