Ollako vai eikö olla?

Ollako vai eikö olla?

Vanhenen. Eläkeikä lähestyy vaan ei eläke, ei ainakaan häävi. Hämmentyneenä seuraan vanhustenhoidon kiemuroita. Heillä ei ennen ei ollut hääviäkään turvaa mistään muusta kuin omista ahkerista käsistään. Nyt vanhuksilla on aikaa vaan ei heidän hoitajillaan. Ei ole varaa palkata lisää hoitajia. Rahaa ei ole kellään, mihin se on kadonnut?

Miltähän se oma tuleva vanhuus näyttää? Pitäisikö ryhtyä eläimeksi tai rikolliseksi? Eläimenä hyvinvoinnistani huolehtisi eläinsuojelu. Kaltoin kohtelustani tulisi isoja otsikoita iltapäivälehtiin; on annettu vääränlaista ruokaa, ei ole päässyt ulkoilemaan tarpeeksi eikä ole ollut lajiseuraa.

Vai olisiko sittekin parempi olla vankilassa? Ainakin siellä olisi säännölliset ruoka-ajat ja saisi ulkoilla. Sille suuri plussa. Saisi opiskella ilmaiseksi ilman stressiä asunnosta ja ruuasta. Terveydenhuolto olisi myös järjestetty. Mutta ei sinne vankilaankaan noin vain mennä, pitää olla näyttöjä. Ei, ei sittenkään hyvä ajatus. Kumpikaan.

Kyllä se on vaan itse pidettävä itsestään huolta. Tätä asiaa ei kannata ulkoistaa. Olen utelias kuuntelemaan viisampiani, varsinkin hyvinvoinnin saralla. Käytän törkeästi hyväkseni tiedettä ja luotettavien tahojen tutkijoiden ja lääkäreiden monien vuosikymmenien ajan hankkimaa tietotaitoa ihmisen hyvinvoinnista.

Voisinko vielä tehdä jotain muuta? Olen asunut hissittömässä kerrostalossa. Varmistin näin arkiliikunnan rampatessani portaita ylös ja alas. Edelleenkään en muuttaisi keskustaan terveyskeskuksen viereen pääajatuksena mennä vain odottamaan terveyskeskuksen kanta-asiakkuuden alkamista. Voisinko kysä itseltäni, "mitä olet ajatellut tehdä asialle?", jos hyvinvointiasiat mietityttävät.

Teemme päivittäin jopa useita kymmeniä tuhansia päätöksiä. Kaksi perättäistä samaa valintaa on jo rutiini. Niin hyvässä kuin pahassa.

Uuden rutiinin muodostamisessa puhutaan 21 päivän säännöstä. Pysyvän rutiinin luominen vaatii jopa kuukausia. Voisimmeko valjastaa hyvän rutiinin edistämään hyvinvointiamme? Kyllä voisimme.

Voisimme tehdä pienen aamulenkin ja käydä sen jälkeen terveelliselle aamiaiselle voittajafiiiksellä. Voisimme ravita kehoamme oikein ja oikea-aikaisesti. Hankkia askelia, tehdä hisseistä ja autoista osa-aikatyöttömiä aina kun se vain olisi mahdollista. Tehtyämme näitä oikeita valintoja ja päätöksiä oppisimme terveelliset elämäntavat aivan kuin huomaamattamme. Ja olo senkun vain paranisi.

Olen niin mukavuudenhaluinen, että tunnen mieluummin hyvää kuin pahaa oloa.

Yleensäkin on hyvä päätös kyseenalaistaa ja ymmärtää, ottaa selvää ja etsiä tietoa luotettavalta taholta. Aikaa vuorokaudessa meillä kaikilla on yhtä paljon. Kehitämmekö itseämme vai lojummeko tukevasti mukavuusympyrän sohvalla? Todelliseen mukavuusalueeseen kuuluu mm. energiset päivät ja hyvät yöunet. Kun olen sitten joskus tosi vanha niin haluan uskoa tehneeni oikeita valintoja. Hoidan mieluummin terveyttä kuin sairautta.